Huomenna on entisiltäomistajilta saamamme sovintotarjouksen eräpäivä... tarjouksesta ei sen enempää kuin, että se ei ole hyväksyttävissä. Sen sijaan saimme eilen varsinaisen pommin tietoomme, kun meille ilmoitettiin, että tämä vuokrakotimme on myyty ja meidän pitää muuttaa toukokuun loppuun... Hyvä asia asunnonomistajien puolesta, mutta paska juttu meille. Tämä päivä on mennytkin asuntoa etsiessä... ja kamalaa flunssaa potiessa. Kurkku on kuin raastinraudalla auki revitty ja lihakset kuin tiejyrän alle jääneet.
Pahasti näyttää siltä, että pääsemme muuttamaan kolmioon... neliöitä on todella vähän tarjolla ja nekin vähät mitä on, on niin kalliita, että meillä ei ole niihin millään varaa. No teemme sitten ahtamisen mailman ennätystä... eikös tiiviissä ole enemmän tunnelmaa?!
Eilen I sanoi puhelimessa, että elämä ei voi olla koko p-a-s-k-a-a, ja näin ollen tästä seuraa jotain hyvää ja pitää katsoa vaan positiivisia asioita - joten siitä yritän ottaa kopin! Jotain parempaa on varmasti luvassa - joskus!
peipon pesässä asustaa opettaja mies,asiantuntija nainen, 16 vuotias opiskelija ja kohta neljävuotias vuotias neito. Tämä kaikki sekoitetaan ihanalla uusperheen arjella... jopa on pesässä puuhaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti