torstai 3. toukokuuta 2018

case is closed

Tänään on tehty talosta kaupat...

Eilen vielä talolla käydessämme puhuin talolle, siis kirjaimellisesti puhuin - ääneen... Sanoin talolle; että ole uusille omistajille kiltimpi kuin meille olit! Kerroin tämän myös tänään kaupanteossa uusille omistajille, he sydämellisesti kiittivät ajatuksesta - ajatukseni oli vilpitön.

He tiesivät mitä ostavat ja olivat valmiita laittamaan talon remonttiin huomattavasti kauppahintaa enemmän rahaa, jotta siitä tulisi heille koti. Olivat valmiita kirjaamaan kauppakirjaan (johon oli kirjattu jo vaikka mitä lausekkeita talon kunnosta ja korjaustarpeista), että eivät koskaan tule vaatimaan meiltä mitään jälkeenpäin talon kuntoon tai löytyviin mahdollisiin yllätyksiin liittyen. Tämä antoi rauhaa myyntitilanteessa, en koskaa halua istua toisella puolella pöytää, missä olemme nyt viimeiset vuodet istuneet.

En koskaan kenellekkään toivoisi vastaavaa, vaikka tiedän, että on paljon ihmisiä joilla tilanne on vielä paljon katalampi kuin meillä. Meillä on koti, ei unelmien koti, mutta asunto jossa sovimme juuri ja juuri olemaan ja voimme ihan hyvin... meillä on työpaikat ja terveys tehdä työtä. Se on paljon.

Meillä on myös mahdollisuus uuteen alkuun. Me pystymme elämään jäljellejääneen lainan kanssa. Emme vuosiin saa sellaista lainaa, jolla voisimme ostaa "unelmaamme" vastaavaa asuntoa, mutta selviämme. Iso asia on myös se, että kuukausittaiset kulut pienenevät niin paljon, että voimme selviytymisen sijaan alkaa myös elää - ainakin vähän. Elämään mahtuu unelmia tulevaisuudesta.

Tunnelmat ovat olleet sekavat, helpotus ja suru ovat vaihdelleet paikkaansa... outo on ihmisen mieli.

Toivotan kaikille vastaavassa tilanteessa voimia jaksaa, jaksaa taistella ja jaksaa selviytyä. Me selvisimme perheen ja ystävien tuen ansiosta - lauantaina nämä ihmiset kokoontuvat kanssamme nostamaan maljan.

Ellinooran sanoin:
" Kuuletko äänet rumpujen
ne soittaa juuri sinulle
Tämä on päiväsi ei kenenkään muun
Mustavalkeasta joukosta poikkeat
tuntemattomalle hymysi osoitat
se katsoo sua kuin mielenvikaista

Mut ei se haittaa mitään
koska et välitä enää
tuntematta tuomita saa
koska kyyneleesi kuivaa
joku joka on päättänyt tehdä niin
palauttaa sun uskon ihmeisiin
Voit elää niin

Älä pelkää ääneen sanoo
älä pelkää nälkää janoo
tulevaisuuden lapsille kertoo voit
kuinka täällä jotain koit
tämän saa kivee kirjoittaa
Minä Elän, Minä Elän..."

Kiitos perhe ja ystävät!

Case is closed ja tämä blogi päättyy tähän.

1 kommentti:

  1. Surullista luettavaa oli monessa kohtaa. Epäreilua ja turhauttavaa. Turhaa kärsimystä koko perheelle, aikuinen noita asioita vähän ymmärtää mutta lapsille aina niin väärin. Korkojen kera parempaa jatkoa, mahtavaa miten olet jaksanut puskea eteenpäin ja vielä jakaa tilannettanne ja ajatuksiasi muille. Oman projektin hankintaa kartoitamme vuoroin innokkaina ja vuoroin kauhuskenaarioita peläten...

    VastaaPoista