tiistai 8. joulukuuta 2015

kauan olen ollut hiljaa ja kunnollinen...tunnollinen

niin kaikki on helpompaa, ne ei tahdo mua - ne tahtoo Ingalsin Lauran, kiltisti kaikessa tottelemaan, mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran... `Maija Villkumaa´ No rehellisyyden nimissä en usko, että nauran tämän prosessin jälkeenkään, mutta voima-lauluna toiminee aina silloin tällöin tässä prosessissa.

Olen kirjoittanut tätä blogia siitä hetkestä kun hieman aiemmin olimme muuttaneet ihanaan uuteen kotiimme, josta jouduimme poistumaan ilman varoitusaikaa vain muutaman vaatelaukun kanssa, koko viisi henkinen perheemme. Kaikkea ei ole tähänkään tullut tilitettyä, mutta nyt puolitoista vuotta kotiimme muutosta on tapahtunut seuraavaa:
- koti on asumiskiellossa terveystarkastajan toimesta
- olemme nyt toisessa vuokrakodissa evakon aikana.
- Olemme kahden vuoden aikana muuttanut kolme kertaa (pienimmäälä neidolla, joka nyt 1v 7 kk vanha on neljäs koti menossa)
- yksi lapsistamme on saanut mykoplasma-infektion ja homealtistuksen vuoksi diagnoosin CFS ja pysyvän lääkityksen
- yksi lapsistamme on leikattu kroonisen poskiontelotulehduksen vuoksi ja homeallegioita selvitellään
- koko omaisuutemme on menetetty (talon arvo 0 euroa ja irtaismistosta suurinosa kaatopaikalla)
- olen käyttänyt koko äitiyslomani / hoitovapaani tähän taisteluun, jonka päättymistä ei näy (mutta vapaani päättyy vuodenvaihteessa)
- olemme molemmat perheen aikuiset altistuneet sisäilman epäpuhtauksille (homeille) siten, että saamme välittömiä oireita homeisissa tiloissa
- olemme rampanneet asiantuntijoiden kanssa talolla ottamassa näytteitä ja tekemässä jos jonkinlaisia tutkimuksia
- olemme saaneet asiantuntijoilta lausunnon (tavarantarkastaja ja hengitysliiton asiantuntija) että talon korjauskustannuksen on lähemmäs 100000 euroa
- olemme tehneet asianajajamme kanssa monia sovintoehdotuksia talon myynneille ja rakentaneille ihmisille, tuloksetta
- olemme jaksaneet tukea toisiamme
- olemme saaneet ystäviltä mahtavaa tukea
-jne. jne.

Nyt on mielestäni aika aloittaakertomaan tarinaamme kaikille kiinnostuneille... ei ainoastaan lähimille ystäville, joten olkaa hyvä tervetuloa matkalle, johon toivon ettei kukaan joutuisi.

Kuva: Daniel De Nero, after effects

2 kommenttia: