tunturiterapiaa ja asioiden järjestelyjä

Maanantaina kotimme joutui asumiskieltoon ja siitä alkoikin melkoinen rumba. Vuokrakotia ryhdyimme etsimään oikein urakalla ja sellainen löytyikin. kiitos ihanalle ystävälle ja välittäjälle Pirjo-Leenalle! Asuinpaikaksemme muuttuu siis ensiviikolla saaristokaupunki - siellä ei olekaan vielä tullut asuttua.

Vaikka tämä asumisjärjestely on nyt ratkaistu, ei asuntoasiamme ole mitenkään vielä selvä. Tästä oikeastaan vääntö vasta alkaa, kun pitää saada selvyys siihen kuinka toimimme kotimme kanssa... saadaanko kauppapurettua, millä ehdoilla ja kuinka taloudellisesti tullaan ottamaan takkiin. Hirvittää suorastaa.

Samalla harmittaa melkoisesti se, että menetämme aikalailla irtainta omaisuutta sen saastumisen takia. mm. alakerran sohvakalusto on todennäköisesti mennyttä. Tähän saamme lisävalaistusta kunhan ensi tiistaina THL käy ottamassa mikrobinäytteet. Onneksi on olemassa tällaisia palveluja.

Tunturiterapia Levillä loppuu huomenna ja täytyy sanoa, ettei kovinkaan innosta palata kotiin ja keskelle muuttorumbaa. Muuttaa kun ei pitänyt seuraavaan kymmeneen vuoteen.

T on hoidellut asioita menidän neitien olleessa täällä lapin ihmemaassa ja kunniakkaasti on sitä tehnytkin. Aamulla vaan tuntui todella kurjalta kun sain viestin jossa kertoi olon olevan hirveä... nyt vasta täällä on jotenkin tajunnut kuinka paha olo kotona oli. Henkeä ahdisti ja kurkku oli kipeä - koko ajan. Kumpa tämä kaikki loppuisi pian ja asiat saataisiin päätökseen ilman riitoja, sovinnossa ja ilman suuria taloudellisia tai ajallisia tappioita.